Liikennepolitiikassa päätetään, kuinka sujuvaa ja turvallista arki on, kuinka paljon kaupungeissa jää tilaa muulle elämälle ja kuinka vapaasti ihmiset voivat valita kulkutapansa.
Polkupyörä pitää ihmisen liikkeellä ja antaa mahdollisuuden liikkua omin voimin – lapsesta ikäihmiseen. Suomessa tehdään päivittäin noin 2,7 miljoonaa alle viiden kilometrin mittaista automatkaa. Arjen tärkeät paikat ovat siis jo lähellä. Kysymys on siitä, pääseekö niihin myös pyörällä ja jalan. Kun osa näistä matkoista poljetaan pyörällä, asuinalueet rauhoittuvat ja tilaa säästyy myös puille, penkeille ja leveämmille jalkakäytäville.
Kunnat ovat parantaneet pyöräilyn edellytyksiä. Valtion linja on ollut toinen: valtakunnallinen edistämisohjelma lakkautettiin vuonna 2024. Yli puolella EU-maista on kansallinen pyöräilystrategia – Suomella ei.
Poliisin tilastoimat pyöräilyn vakavat onnettomuudet keskittyvät risteyksiin ja ylityspaikkoihin. Kun risteykset rakennetaan turvallisemmiksi, vakavat onnettomuudet vähenevät kaikilla tienkäyttäjillä.
Seuraavan hallituksen on päätettävä, että myös pyöräily kuuluu Suomen liikennepolitiikan ytimeen. Se tarkoittaa rahaa investointeihin, yhteistä kansallista suuntaa ja katuja, joilla lapset pääsevät turvallisesti kouluun.
Pyöräliitto ja Pyöräilykuntien verkosto esittävät seuraavalle hallitukselle kolme tavoitetta:
Tavoite
Valtio osoittaa kaksi prosenttia liikenneverkkojen rahoituksesta (talousarvion luku 31.10, Liikenne- ja viestintäverkot) kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmaan.
Kolmasosa matkoista. Promille rahasta.
Kävelyn ja pyöräilyn osuus kaikista matkoista verrattuna niiden osuuteen liikenneverkkojen valtionrahoituksesta. Molemmat samalla 0–100 %:n asteikolla.
Henkilöliikennetutkimuksen mukaan kävellen ja pyörällä tehdään noin 30 prosenttia kaikista matkoista. Liikenneverkkojen valtionrahoituksesta kävelyn ja pyöräilyn investointien osuus on silti ollut vain promillen luokkaa.
Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma on ollut käytössä vuodesta 2018. Kunnat rakentavat sillä jalankulun ja pyöräliikenteen infrastruktuuria, turvallisia risteyksiä ja toimivia yhteyksiä arjen matkoille. Valtio maksaa enintään puolet kustannuksista. Jokainen valtion euro tuo mukanaan vähintään toisen kunnalta, ja investoinnit tukevat samalla kansanterveyttä ja liikenneturvallisuutta. Ohjelmasta on rahoitettu 310 hanketta yli sadassa kunnassa. Vuonna 2026 hakemuksia tuli 91, ja rahaa riitti 18:lle. Traficomin teettämän vaikutusarvioinnin mukaan ohjelma on osoittautunut tulokselliseksi.
Vuonna 2026 rahaa riitti joka viidennelle hakijalle
Kuntien hakemukset investointiohjelmaan ja niistä rahoitetut.
Tavoite
Suomi laatii kansallisen pyöräilystrategian, jolla on tavoitteet, aikajana, mittarit, pysyvä rahoitus ja toimeenpano-ohjelma.
Yli puolella EU-maista on kansallinen pyöräilystrategia
EU:n 27 jäsenmaata. Suomi on merkitty punaisella rajauksella: edistämisohjelma päättyi vuoteen 2023 ja lakkautettiin 2024.
Belgia, Espanja, Itävalta, Kroatia, Portugali, Ranska, Saksa, Tšekki, Unkari, Viro, Liettua.
Alankomaat, Irlanti, Luxemburg.
Bulgaria, Italia, Kreikka, Kypros, Latvia, Malta, Puola, Romania, Ruotsi, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska.
Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan kirjattiin, että kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma päivitetään. Päivitystä ei tehty. Ohjelma lakkautettiin valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2024 ja liitettiin osaksi kaikkia kulkumuotoja koskevaa Liikenne 12 -suunnitelmaa. Kävelylle ja pyöräilylle ei ole suunnitelmassa omaa tavoitetta. Virolla, Liettualla, Itävallalla ja 11 muulla EU-maalla on kansallinen pyöräilystrategia.
Tavoite
Taajamissa 30 km/h on ensisijainen nopeusrajoitus asuinalueilla, keskustoissa sekä koulujen ja palveluiden ympäristöissä. Pääväylillä voidaan käyttää korkeampia nopeusrajoituksia.
Liikenneturvan mukaan jalankulkijan riski kuolla törmäyksessä on noin 25 prosenttia, kun auton nopeus on 50 km/h, ja alle 10 prosenttia, kun nopeus on 30 km/h.
Kolmasosa Suomen katuverkosta on jo 30 km/h
Osuus kuntien katuverkosta, jolla nopeusrajoitus on enintään 30 km/h. Kehitys 2021–2026.
Nopeusrajoitus valitaan ympäristön mukaan: siellä, missä jalankulkijat, pyöräilijät ja autoilijat kohtaavat, lähtökohtana on 30 km/h. Näin on jo tehty kolmanneksella Suomen katuverkosta. Vielä viisi vuotta sitten osuus oli neljäsosa. Juuassa yli 90 prosentilla teistä nopeusrajoitus on enintään 30 km/h. Helsingissä kului heinäkuusta 2024 heinäkuuhun 2025 kokonainen vuosi ilman yhtäkään liikennekuolemaa. Monissa Euroopan kaupungeissa 30 km/h on jo tavallinen nopeus. Kolme neljästä kaupungista kertoo, että muutoksen jälkeen liikenteessä kuolee ja loukkaantuu vähemmän ihmisiä. Vastustus on ollut kovimmillaan ennen muutosta. Kun ihmiset ovat nähneet lopputuloksen kotinsa lähellä, moni on muuttanut mielensä.
Lähteet